Yes, sukkamission accomplished!

HUH! Sain sukat juuri valmiiksi. Vähän jo aloin epäillä itseäni, mutta onnistuin! Kuvatkin on jo valmiiksi otettuna, mutta Ollin mielestä en voi laittaa niistä kuvaa tänne, koska ne tulevat lahjaksi ja lahjan saaja voisi ne täällä nähdä. Onhan ukko oikeassa, mutta tyhmää, koska olisin halunnut näyttää, millaiset sukista lopulta tuli. Postaan kuvan sitten jouluaattoiltana... Sen verran voin kuitenkin paljastaa, että kokeiltuani sukanvarren koristeeksi sekä kukkahässäkkää että sydäntä, päädyin jatkamaan hyväksi havaitsemaani oman "winter collectionin" tietä, eli pistelin ristipistoin tutun lumitähden. Sopii mielestäni oikein hyvin!

Lumitähtivillasukat

Mutta kyllä siinä polvimittaisia sukkia saikin jonkin verran tikuttaa. Tenniskyynärpään ehkäishyhoitona olen kulkenut pojan sukkateipit kireällä käsivarren ympärillä jo pari päivää ja muuten toimii! Perslihasten väsymiseen en ole vielä muuta keinoa keksinyt kuin välillä istumisen sijaan muuta tekemistä. Ei parane paljoa puikkojen kanssa kyllä heilua, ettei satu vahinkoa. Tänään fb:ssä näin kuvan, jossa sukkapuikot olivat uponneet reiteen muutaman sentin syvyyteen... yöks.

Sohvalla istumisen sijaan kävinkin sitten istumassa hevosen selässä. Kävin ratsastamassa Meikon ulkoilualueella, jossa tiet routivat kyllä pahasti. Ihmekös tuo, kun kelit on mitä on vuodenaikaan nähden. Täytyy myöntää, että siellä ollessani hiukan mietitytti se 2-vuotiaan pahoinpitelyjuttu, sillä Meikostahan se lapsen isä sitten kuolleena löytyi. Onneksi en tiedä, mistä mies lopulta löytyi, paineltiin vaan Sulon kanssa menemään katselematta liikoja ympärille. Surullinen juttu, toivottavasti muu perhe selviää järkytyksestä ja pystyy nauttimaan joulusta edes jollakin tavalla.

Tänään olikin tämän vuoden puolella luultavasti viimeiset treffit Sulon kanssa, ensi vuoden puolella sitten taas jatketaan hevostelua.

Sulo suomenhevonen.

Huomenna alkaa sitten meidän perheen joulu. Tarkoitus on aamupäivän aikana pakata kamat ja lähteä vielä päivän näöllä kohti Länsi-Suomea ja omaa mökkiä. Tämä joulu tuleekin olemaan ainutlaatuinen, sillä saamme viettää ensimmäistä joulua omalla, rakkaalla mökillä, jota on hartaudella rakennettu ja peruskorjattu jo neljän vuoden ajan yhteisiä hetkiä varten. Viimein on siis tullut se aika, että voimme viettää siellä aikaa, myös talvella ja nauttia ikiomasta vapaa-ajan paikasta. Sen lisäksi  tämän joulun tekee ainutlaatuiseksi myös se, että eilen 90 vuotta täyttänyt mummuni tulee Pohjanmaalta saakka viettämään joulua kanssamme. Tiedossa siis hauskaa ja rauhallista yhdessäoloa ihan perheen kesken.

Seuraavat kuulumiset siis Eurajoelta! Heissulivei!!