Lisää pupuja!

Eli jo toinen jänöjussi on valmis. En kyllä tiedä, kuvastaako sana "jo" millään tavalla tuon valmistusprosessia, joka on yllättävän aikaavievä. Virkkaaminen itsessään on ihan peanuts, mutta osien yhdistäminen, kankaan ompeleminen käpäliin ja korviin sekä ilmeen luominen vie kyllä tovin jos toisenkin.

Siinä ne nyt ovat, Jänö ja Jussi. 

Uusimmasta tulokkaasta tuli vähän pullukka, mutta kenellepä pieni vararavinto näin sydäntalvella ei olisi sallittua. Pullukka sai myös hampaat. Ja vaikka kuinka yritin tehdä tästä samanlaisen kuin ensimmäisestä, aina lopputulos on omanlaisensa. Mutta ehkäpä se juuri onkin se viehätys näissä käsitöissä ja niiden tekemisessä.

Näkyykö hampaat?

Nyt käynkin sitten tähänastisen käsityö"urani" suurimman ja näkyvimmän haasteen kimppuun, olen nimittäin lupautunut kirjoittamaan käsityöohjeen itse syksyllä suunnittelemaani ja tekemääni iPad-pussukkaan erääseen suomalaiseen aikakauslehteen. Siis minä, joka en ohjeista perusta enkä niitä juurikaan siis itse lue. Mutta never say never, ehkä vanhakin koira oppii vielä uusia temppuja. Deadline nimittäin paukkuu ihan kohta... Mutta tästä proggiksesta sitten lisää, kun homma on valmis, ns. kirjoissa ja kansissa.

 Pussukka iPadille.