Merihenkistä kesää ja kesäfiilistä!

Hei taas tännekin! Olin toista viikkoa Ruotsissa, enkä sitten ihan hirveästi käynyt täällä mitään päivittelemässä, kun ei ollut edes kone mukana. Nyt on sukuloitu ja nähty lapsuuden maisemia taas vähäksi aikaa :) Kevät oli Göteborgin korkeudella ihan hurjan paljon pidemmällä kuin täällä, muttta toivoa on, ainakin kun ulos katselee.

Matkassa mukana oli käsityöt, totta kai! Nyt on taasen ilmiselvästi kesäkassiaika meikäläisellä, joten niitä on tullut tuotettua. Tällä kertaa vaihdoin värit ja tyylin merimieshenkiseksi, koska sehän on tunnetusti ollut joka kesän trendi jo useiden vuosikymmenten ajan.

Tämän punaisen kassin virkkauksen aloitin jo Kroatiassa, mutta vasta nyt oli sopiva hetki saattaa se lopulliseen kuosiin. Punoin itse tuon nauhan jo ala-asteella opitulla tyylillä, ja onpahan raikas lisä!

Vuorikankaaksi valikoitui kirpputorilta ostamani kesäinen pöytäliina ja siihen applikoidut mansikat tekevät kassista vielä kesäisemmän.

Enkä malttanut olla ompelematta samantyyppisiä punaruutuisia kangasnappeja (myös kirpparilta) pieneksi yksityiskohdaksi, sen verran hyvin ne mielestäni istuivat kokonaisuuteen.

Tposta

Herkkujen herkku siis!!! Kassi on kooltaan aika suuri, kun kassin pujottaa olkapäälle, pohja on housun vyötärön kohdalla.

Tässä sitten Ruotsin matkan aikaansaannos. Toista kahvaa ja vuorikangasta vielä vaille, mutta huomenna kaikki on jo toisin.

Molemmat kassit on virkattu kaksinkertaisella puuvillalangalla, jotta ovat tukevat ja pysyvät hyvin kuosissaan. Tässä vielä lähikuva kahvan kiinnityksestä, nimittäin on ja pysyy!

Kuvien laatu kännykällä otettuna on suorastaan kelvoton, mutta saavat nyt kelvata. Joku (who, me?) oli ottanut oikeasta kamerasta muistikortin pois, joten sitä etsiessä...

My Handbag Collection!

Tapahtuu, tapahtuu, vaikken ole raportoinutkaan. Kevät tuo näköjään tullessaan himon virkata kasseja, ja keskeneräisistä on jotenkin tyhmää pitää numeroa... Olen jatkanut Kroatian aikaansaannosten linjoilla ja käyttänyt töissäni Gedifran California Color -lankaa, jonka väreihin ja luistavuuteen ihastuin, kirjavuudesta huolimatta. Ei nuo meleeraukset oikein ole mun juttu.

Mutta joka tapauksessa hain lankaa useamman (lue 12) kerää ja olen antanut mielikuvituksen sen jälkeen lentää. Langan kulutus on näissä ollut tupla, kukkia lukuun ottamatta. Viime keväisten ruusujen sijaan olen koristellut nyt kassit kukkasin. Ja tästä "sivu"laukusta kaikki sai siis alkunsa:

Nyt olen sitten samalla idealla hiukan tehnyt eri versioita, niin mallin kuin koonkin suhteen. Tämä on kasseista suurin, noin aikakauslehden mentävä mittasuhteiltaan. Kahvat ovat sen verran pitkät, että olkapäällä kantaminen onnistuu myös.

Tässä kuvassa edellisen lisäksi pieni käsilaukku lyhyine kahvoineen. Laukun pohja on tasainen ja muotoa koossa pitää pahvinpalanen.

Tuossa kuvassa myös kokoero näkyy parhaiten. Odottavat molemmat vielä vuorikankaan ompelua, mutta muuten aikalailla ovat valmiit.

Ja voi kurjuus, unohdin ottaa valokuvan kassista, joka lähti viime viikolla postipaketissa aina Kalifornian Pismo Beachille asti! Kunhan 2. posti sinne asti joskus kulkeutuu, täytyy pyytää, että uusi omistaja muistaa kuvata luomuksen ja laittaa pari kuvaa. Siinäkin tuli kokeiltua jotain uutta, nimittäin kirjoin muliinilangalla virkattuun kassiin sateenkaarta ja ties mitä.

Huomenna pitääkin käydä pajan kautta hakemassa lankaa koko ensi viikon tarpeisiin. Lähden viikoksi Ruotsiin tapaamaan sukulaisia ja ystäviä pitkästä aikaa. Siinä Göteborgiin asti matkatessa ehtii tikuttaa yhtä sun toista, uskoisin. Palataan niihin saavutuksiin sitten reilun viikon päästä, kun olen taas koneen äärellä!

Viime päivien kuulumisia, iloja ja suruja

Onpahan ollut viikko ja vähän ylikin! Vietimme pitkästä aikaa mieheni kanssa kahdenkeskisen miniloman Kroatian Splitissä. Paikka oli näkemisen arvoinen, paljon historiaa, hyvää ruokaa ja juomaa sekä upeat maisemat. Kesäkausi ei ollut vielä täysillä päällä ja sen huomasi kyllä säistäkin. Saimme todella lämmintä auringonpaistetta vain parina päivänä, muuten mentiin melkeinpä puolipilvisellä, puolivilakalla säällä. Mutta ei se haitannut. Vuokrasimme auton alle ja tutustuimme myös Splitin lähiseutuihin käyden jopa Bosnia-Hertzegovinan puolella Mostarissa. Matka oli jokseenkin tunteellinen, kun itselläkin oli aika vahvat muistikuvat parinkymmenen vuoden takaisista tapahtumista ja paikan päällä tunne kyllä konkretisoitui.

Minä, aurinko, Trogir ja virkkaus

Ilman käsitöitä en suinkaan matkaan lähtenyt, vaan otin lankoja mukaan niin lentomatkoille kuin muutenkin. Kesä tekee tuloansa, joten päätin virkkailla kasseja vastaostetuista puuvillalangoista. Ja sain ihan aikaiseksikin, kaikki mukaan otetut langat tuli kyllä käytettyäkin.

 Pieni sivulaukku

Suurempi kesäkassi, olalla kannettava

Kotiin palasimme viime viikon tiistaina ja saimme perinteisen riemukkaan vastaanoton lapsilta ja koirilta. Kaikki oli niin hyvin kunnes keskiviikkona toisen koiramme kunto romahti niin totaalisesti, että teimme hänen viimeisen matkansa eläinlääkäriin. Koira kävi todella rankan leikkaus- ja hoitoputken läpi noin 1,5 vuotta sitten, joten jatkoajallahan tässä jo oltiin. Mutta ikävä on kova, olihan se ollut meidän perheemme tärkeä jäsen jo toistakymmentä vuotta. Tässä poikani koirasta ottama kuva tiistai-illalta. Kaulassa on uusi Kroatiasta tuotu kaulapanta, jota tuli käytettyä siis kerran.

Figo 8.4.2014

Mutta jotain hyvääkin! Olemme olleet hukkua kaikkeen käsityötarvikkeeseen, lankakeriin ja kangaskasoihin täällä kotona, mutta nyt siihen tuli päätös. Sain vuokrattua edullisesti tästä läheltä pienen huoneen, jonne olemme nyt pikkuhiljaa siirtäneet minulle niin tuikitärkeät tavarat omaan "woman-caveen", kuten eräs paikkaa jo nimitti :) Yksi askel taas eteenpäin kohti uutta tulevaisuutta, joka tuntuu kovin hyvältä.

Mun hobby-huone

Lisäksi ensimmäinen omatekemäni käsityöohje on viime viikolla ilmestyneessä ET-lehdessä! Pieni askel ihmiskunnalle, mutta mulle huima askel!

ET-lehti nro 7

Välillä käsitöitäkin.

Nyt kun talviloma (mikä talvi?) ja mökkireissu on ohi, ehtii taas keskittyä näihin käsitöihinkin. Toki puikot ja koukut heiluivat sielläkin, mutta pääpaino tekemisessä oli kyllä sisustamisessa ja vaan olemisessa, kun se kerran on nyt mahdollista.

Säilytän mökilläkin ns. toista lankavarastoa, ettei vain inspiraation sattuessa materiaaleista olisi pulaa. Ok, myönnän, onhan tämä välillä vähän hysteeristäkin, mutta niin vain kudoin tämän värisen pipon hiukan aikaisempaa ohjetta mukaillen. Eilen postasin kuvan faceen ja niin pipo löysi uuden omistajan ja saan tikuttaa vielä toisenkin. Eli oikein hyvä menestys!

 Sinapinkeltaista kevääseen!

Sain kuin sainkin pikkuisen Adele-tytön pikkuiset sukat valmiiksi. Lankana näissä käytin Karnaluksista ostamaani ihanaa slovenialaista alpakkalankaa. Tein kolme harjoitusversiota ennen kuin päädyin perussukkamalliin. Miten haasteellista olikin tehdä näin pieniä, mutta eipä luulisi tyttöstä näissä nyt palelevan! Samalla Adelen äiti saa päähänsä harmaan pipon :)

Äidille ja tyttärelle.

Jälleen kerran Pinterest toimi inspiraation lähteenä näille sormettomille sormikkaille.

Tässä linkki: http://www.pinterest.com/pin/16466354862219822/

Oma lankani oli astetta ohuempaa ja käsineet lyhyempivartisemmat, mutta ihan kivat näistäkin tuli. Lankana Dropsin 100 % villa. Lisäsin tilaajan toiveesta vielä valkoisen pitsin. Aika kivasti muutti ulkonäköä, vai mitä?

Herkkikset!

Sain illalla valmiiksi vielä toisetkin enemmän samalla tyylillä kuin nuo tuossa Pinterestin kuvassa. Lanka on huomattavasti paksumpaa, mutta ihan hyvät kädessä kuitenkin. Lanka on villasekoitetta. Nämä lähtevät Göteborgiin asti lämmittämään serkkuni käsiä. Lisäksi ehdin ostaa jo uutta lankaa seuraavaan tilaukseen. Tuleva omistaja saa toivomansa valkoiset, pienellä kimalteella :)

Omat suosikkini.

Kaiken kukkuraksi ikuisuusprojekti kesäkassi kesäksi 2013 on nyt virallisesti siirretty vuodella eteenpäin ja valmistuu hyvää vauhtia! Kävin talvilomalla Raumalla ja löysin uuden, pikkuruisen, ihanan käsityöliikkeen Vanhasta Raumasta jokseenkin ytimestä. Liike on nimeltään Lankanne ja sain siellä mahtavaa palvelua ja mustaa puuvillalankaa kassia varten. Liikkeessä oli ihana tunnelma ja pieneen kokoonsa nähden valikoima oli mielestäni suhtkoht hyvä. Ehkä vähemmän olisin ottanut erikoismyymälän valikoimiin Novitan peruslankoja, mutta toisaalta niistähän suomalaiset paljon kutovat, niin miksipä sitten toisaalta ei. Tässä facebook-linkki, jos sinäkin haluat Lankannesta tykätä: https://www.facebook.com/lankanne?fref=ts.

Vain kahvat puuttuu!

Eli onhan näitä, projekteja, puikoilla ja koukuilla tauotta. Pari verhoilujuttuakin odottaa tekijäänsä, mutta niistä sitten lisää tuonnempana. Ehkäpä vielä tällä viikolla!